Viikko 38

maanantaina, syyskuuta 26, 2016

Voi vauva! Hän alkaa olla melkoisen voimakas liikkeissään ja pitää mua öisinkin hereillä. Vessassa saa rampata joka yö, mutta jos siltä jotenkin kummassa pääsee säästymään, on taattu herätys kahden kolmen aikaan, kun pienokainen aloitta öisen jumppatuntinsa. Ensimmäisen kipeätkin potkut on jo tulleet. Suoraan vasempaan kylkeen, sinne jonnekin luuhun. Enpä voinut kuvitella, että se tuntuu niin inhalta. Liikkeet näkyvät koko ajan myös selkeämmin ihan vatsaa katsellessa. Siellä se nyytti touhuaa ♥ Olin ihan sata varma, että mulle tulee liikkeistä kauheat Alien-vibat, mutta toistaiseksi olen niiltä säästynyt. :D Oma pieni pullaposki se siellä vaan touhuilee.


Odotan tällä hetkellä mammalomaa ihan kamalan kovasti. Arki alkaa todellakin verottaa musta liian ison osan. Olen päivä päivältä väsyneempi ja perjantaisin sänkyyn kellahtaa totaalinen raato ja unta vetelin huijaamatta viime perjantai-lauantai yönä 12 tuntia. Eikä sekään tuntunut riittävän. Eli paras olisi jo nyt lähteä sänkyyn, mutta eihän se uni vielä tähän aikaan tule. Vielä hetken aikaa kun jaksaa painaa, niin tuleehan se hetken hengähdys ennen pienokaisen saapumista.


Viime viikolla tuotiin vihdoin meidän uusi lattia lämpiämään ja hakemaan kosteustasapainoa. Meidän koti on tällä hetkellä aivan jäätävän kaaoksen pyörteissä, mutta remontti etenee hissuksiin. Musta kun ei ihan kamalasti apua heru, joutuu Niksu painamaan lähes yksin. Lattiaa aion kyllä kasata, vaikka mikä olisi. En malta todellakaan odottaan, että saadaan tuo ihana valkoinen lattia asennettua! Tuossa se nököttää ja odottaa asentamista. Rakastan sitä jo nyt niin kovin. Tulee kodin ilme muuttumaan ihan täysin tuon myötä ja vihdoin alkaa näyttämään enemmän siltä, mitä ollaan molemmat toivottu.


Niksu otti myös varaslähdön mun synttäreihin. Viikon päästä 30 tulee täyteen, mutta sain uuden puhelimen jo viime viikolla. Nyt puhelimeen parempaa tuttavuutta tehneenä, pure löööv! One Plus 3 toimii mahtavasti ja meidän yhteiselo on alkanut todella hyvin :) Ihanan iso ja samalla niin siro. Niin ohkainen, että välillä pelkään tiputtavani sen käsistäni. Rakastan Androidin monipuolisuutta ja puhelinta saa muokattua mieleisekseen.



Lauantain jaksoin jopa meikata pitkästä aikaa, vaikka ihan vaan kotipäivä oli tiedossa. Pääpaino ehdottomasti uudessa rakkauspunassa, Isadoran Rum Raisin. Ihana, erittäin syvä lilahtava viininpunainen. Asukin sen mukainen. Muuten aika menikin tosiaan rentoillessa, lukiessa ja siivotessa.


Mutta niin ne viikot nyt kuitenkin vierii ja taas alkoi uusi viikko. Tästä siis eteenpäin ja pakko yrittää jaksaa.

You Might Also Like

0 kommenttia